SAALISKALAT

	Lohi: Salmonidae, lohikalaheimo, 68 lajia. Selkäevä on keskellä selkää ja sen takana pieni rasvaevä. Suomut pieniä, ja kylkiviiva erottuu selvästi. Tarvitsevat puhdasta ja runsashappista vettä. Hopeanhohtoinen, tummatäpläinen lohi Salmo salar voi yleensä kasvaa noin metrin pituiseksi ja 10 kg painavaksi, mutta Suomestakin on saatu noin 30 kg painavia lohia. Lohi on meressä aikuistuva vaelluskala, joka nousee jokiin kutemaan. Kuttuaikana sen väri tummenee, koiraan vatsapuoli punertuu ja koukkumainen alaleuka paisuu. Nuori lohi viettää joessa pari vuotta, kunnes vaeltaa mereen.Patoamisen ja vesien saastumisen takia lohi nousee enää Iijokeen, Simojokeen, Torniojokeen ja Tenoon. Etelärannikon lohista suurin osa on peräisin istutuksista. Lohi on arvostetuin suomalainen ravintokala. Lohenkalastuksessa on lukuisia rajoituksia. Alamitta on yleensä 60 cm (Oulun ja Lapin läänissä 50 cm), järvilohen alamitta on 40 cm.
	Taimen: Alamitta 40 cm. Taimen on perhokalastajien pääasiallinen saalis suomalaisilla koskilla. Lajina taimen jaotellaan kolmeen rotuun, jotka eroavat toisistaan mm. kasvuympäristönsä mukaan. Näitä rotuja ovat meritaimen, järvitaimen ja purotaimen. Kyseessä on kuitenkin yksi kalalaji, joka on sopeutunut elämään mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Taimenen väritys ja koko vaihtelee roduittain. Isoimmat taimenet kasvavat noin 15-kiloisiksi, mutta yleisimmin saaliskalat ovat 1-2 kiloisia. Rauhoitusaika joissa rauhoitettuja 1.9-30.11. Taimenet kutevat virtaavassa vedessä sorapohjalla loka-marraskuussa, poikaset viettävät ensimmäiset elinvuotensa joissa. Kaikki rodut ovat kärsineet vesien saastumisesta.
	Kirjolohi: Kirjolohi, Oncorhynchus mykiss on Suomen kasvatuslohista tärkein. Kirjolohi muistuttaa näyltään hiukan taimenta, mutta pää on suhteellisesti pienempi. Pyrstössä on pieni lovi. Sekä tumma selkä että hopeanhohtoiset kyljet ovat tiheään mustatäpläiset, vatsa on vaalea. Kyljillä on leveä, punertava juova. Kirjolohi on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista. Kirjolohi ei lisäänny vesissämme, vaan se on yksinomaan viljelyskala. Vuosittainen tuotanto on noin 20 miljoonaa kg.
	Harjus: Thymallus thymallus, jopa 50-60 cm pitkä ja 2,5 kg painava hopeanharmaa siian näköinen ja makuinen lohikaloihin kuuluva kala. Harjuksen selkäevä on korkea ja pyöreähkö. Elinalueeseen kuuluu Itä- ka Pohjois-Suomen kirkkaat vedet sekä Perämeri. Harjus kutee heti jäiden lähdettyä. Harjus on eräitä pohjoisen kuntia lukuun ottamatta rauhoitettu 1.4-31.5, kuitenkin siten että pyynti vavalla ja uistelemalla on sallittu. Alamitta on 30 cm. Pohjois-Lapissa 28 cm. Harjus ei ole yhtä arka kuin taimen.
	Nieriä (Salvelinus Alpinus) Alamitta 40 cm(Vuoksen vesistö), 30 cm (Lappi). Nieriä on yksi kauneimmista kaloistamme.Sitä esiintyy Vuoksen vesistössä ja Lapissa, jossa sitä kutsutaan yleisesti rauduksi. Lajin koko saattaa vaihdella suuresti, etenkin Lapissa jopa järvittäin.Tavallisesti nieriät ovat 0,5-3-kiloisia, mutta isoimmat kasvavat yli viisi kiloisiksi.
	Siika(Coregonus Lavaretus S.L.) Siikaa tavataan koko maasta. Pienin ja hennon suunsa vuoksi siika on vaikea kalastettava vavalla. Yleisimmin koskilta kalastutut siiat ovat noin 0,5-1 kilon painoisia.
Kalan aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä: - Ilmankosteus - Ilman lämpötila - Ilmanpaine - Tuuli - Veden laatu - Veden lämpötila - Valaistusolosuhteet - Muut aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät Kalan käsittely- ja säilytysohjeita: Kala tapetaan välittömästi napakalla iskulla niskaan, sen jälkeen avataan kalan kurkku ja lasketaan veri pois. Näin kannattaa toimia, koska kalan sydän pumppaa verta vielä hetken kalikaniskun jälkeenkin.Kala punnitaan ja mitataan. Kala suomustetaan tarvittaessa ja perataan seuraavasti: 1. Kala asetetaan kämmenelle selkäpuoli edeltä, isoimmat kalat alustalla. 2. Katkaistaan kiduksia yhdistävä osa ja avataan vatsa peräaukosta aloittaen. 3. Molemmille puolille kidusten tyviosaan tehdään viillot, työnnetään etusormi kiduksien välistä ruokatorveen ja sisuskalut vedetään erilleen odottamaan syönnöstutkimusta. Kala tulee säilyttää mahdollisimman ilmavassa paikassa. Kala kannattaa kääriä sanomalehtipaperiin tai vastaavaan. Muovikassi ei ole oikea paikka säilytykseen! Mikäli säilytykseen ei ole käytettävissä jääkaappia, tulee kala syödä samana päivänä kun se on saatu.